LED-valon sytytys ja sammutus

Huomio! Jokainen, joka ryhtyy kokeilemaan kytkentöjä, vastaa itse omista tekemisistään. On noudatettava varovaisuutta, ettei aiheuta haitallisia oikosulkuja, jotka voivat rikkoa laitteistoa. En myöskään ota vastuuta mahdollisista virheistä, joita ohjeeni sisältää, vaan jokainen toimikoon omalla vastuullaan. Raspberry PIn kanssa tilanne onneksi on niin onnellinen, että raspberryn rikkoutuessa, se on onneksi helppoa, halpaa ja nopeaa korvata uudella.

Nyt on aika suorittaa ensimmäinen koe, miten elektroniikka ja tietotekniikka sulautuvat yhteen. Toteutusta varten tarvitaan yksi kappale LED-valoja, oikein mitoitettu etuvastus sekä kaksi kappaletta johtimia, mielellään sopivalla liittimellä varustettuna.

Raspberry PIssä on valmiiksi kaksi eri jännitetasoa, molemmat standardeja 3.3V ja 5.0V. Käytetty jännitetaso on tärkeää tietää, jotta LED-valon vastus voidaan mitoittaa oikein. Väärä jännite tai väärin mitoiettu vastus (tai vastuksen puuttuminen) voi aiheuttaa LEDin tuhoutumisen tai, että LEDiin ei syty valoa.

Valitaan kokeeseen klassisesti punainen LED-valo, jolle valmistaja on ilmoittanut kynnysjännitteeksi 1.8V, mikä tarkoittaa, että LEDiin ei syty valoa alle 1.8V jännitteellä. On kuitenkin selvä riski, että Raspberry PIn 3.3V polttaisi ledin lyhyen käytön jälkeen. Tällöin on valittava vastus, joka laskee ledille tulevan jännitteen 1.8 volttiin. Tällöin vastuksen yli oleva jännite on 3.3-1.8V = 1.5V. Ledille on myöskin ilmoitettu maksimivirta I_max, joka valitsemalleni punaiselle ledille on 25mA. Tällöin vastusarvo on erotusjännite jaettuna maksimivirralla:

R = 1.5V / 25mA = 60 ohmia.

Jos täsmälleen 60 ohmin vastusta ei ole saatavilla, valitaan lähimmäksi oleva isompi vastus. Itse tätä tarkoitusta varten hankin 68 ohmin vastuksen. Minulta löytyisi myös 56 ohmin vastus, mutten halua aiheuttaa turhaan ledin tuhoutumista, vaikka se hetken aikaa saattaisikin toimia ja palaa kirkkaammin.

Nyt voidaan kytkeä johtimet ja komponentit toisiinsa. Ledin lyhyempi jalka on kansakielellä miinusnapa. Tässä tapauksessa se on tarkoitus siis kytkeä maahan, eli nollaan volttiin: GND = 0V. Käyttöjännite 3.3V tulee siis pidempään jalkaan eli plusnapaan.

Koska kyseessä on vain yksinkertainen koe, eikä mikään pysyvä elektroniikan rakennelma, voidaan vastus liittää lediin kiertämällä se ledin jalan ympäri. vastuksen toinen pää ja ledin toinen jalka voidaan tökätä johtimissani oleviin naarasliittimiin sellaisenaan. Tässä, kuten yleensä on tapana, sijoitetaan etuvastus plussan puolelle, eli ledin pidempään jalkaan. Käytännön syistä myös valitsin, että punainen jodin toimii plussana ja sininen miinuksena / maajohtimena.

Nyt onkin aika paneutua ohjelmakoodin kirjoittamiseen. Koska Python on itselleni käytännössä täysin vieras ohjelmointikieli, joudun tyytymään siihen, mitä Internet ja Google asiasta tarjoavat. Ennen aloitusta on kuitenkin hyvä varmistaa, että tarvittava kirjasto GPIO-pinnien käyttöä varten on asennettu. Yksinkertaisimmillaan se onnistuu muutamalla komennolla. Avaa Putty-ohjelma ja ota etäyhteys Raspberrysi IP-osoitteeseen ja kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi.

Ensin täytyy paikantaa tarvittava python kirjasto Internetistä, mikä tapahtuu kirjoittamalla etäyhteydessä komentoriville:

$ wget http://pypi.python.org/packages/source/R/RPi.GPIO/RPi.GPIO-0.1.0.tar.gz

Koska kirjasto on pakattuna pakettina, tulee se purkaa komennolla:

$ tar zxf RPi.GPIO-0.1.0.tar.gz

Paketin purku luo kansion RPi.GPIO-0.1.0, jossa tiedostot nyt ovat. Seuraavalla komennolla päästään kansioon sisälle:

$ cd RPi.GPIO-0.1.0

Ja lopuksi ladataan ja asennetaan kirjasto Pythoniin komennolla:

$ sudo python setup.py install

Rivin alussa olevaa dollarin merkkiä ei tietenkään kuulu yrittääkään kirjoittaa komentoriville. Merkin tarkoitus on vain erottaa komennot leipätekstistä, tämä on yleinen tapa. Kannattaa myös huomata että kopio/liitä-menetelmä ei toimi täsmälleen samoin kuin windowsissa. Windowsin puolelle voit mainiosti kopioida tekstirivin tai komennon tavalliseen tapaan hiirellä tai näppäimistön komennolla "ctrl + c", mutta etäyhteydessä kumpikaan näistä ei toimi, vaan tekstin liittämiseksi tarvitaan näppäinyhdistelmä "shift + insert". Shift on siis näppäin, jota pohjassa pitämällä saat normaalisti isoja kirjaimia ja insert-näppäin löytyy samasta nipusta, jossa on myös 'del', 'home', 'end', 'page up' ja 'page down' -näppäimet. Kopionti etäyhteydessä puolestaan tapahtuu komennolla "ctrl + insert", mutta tätä tarvitaan huomattavasti harvemmin.

Nyt meillä on periaatteessa kaikki valmiudet kytkeä ledi kiinni raspberryyn ja sytyttää ja sammuttaa ledi pelkällä ohjelmakoodilla. Tässä vaiheessa on myös syytä huomata pieni epäloogisuus: Raspberry PIn GPIO:ssa on 26 pinniä, mutta niiden numerointi ei ole aivan yksiselitteinen, pinnien fyysinen sijainti ja niiden numerointi ohjelmakoodissa eivät mene aivan yksi yhteen, mutta emme paneudu asiaan vielä sen tarkemmin, vaan etenemme ohjeiden mukaan.

GPIO tulee sanoista General Purpose Input/Output eli pinnejä voidaan käyttää varsin yleisesti sisään ja ulos menevien signaalien ja jännitteiden ohjaukseen. Jokaisella pinnillä on kuitenkin määrätyt tehtävänsä ja väärin kytkeminen aiheuttaa ei-toivottua tomintaa ja mahdollisesti elektroniikan tai raspberryn tuhoutumisen.

Omassa kuvassani ylemmän pinnirivin oikeassa reunassa on on 3.3V pinni. Tässä vaiheessa voidaan jo liittää ledi-vastus-viritelmän positiivinen puoli tähän jännitteeseen. Ilman ohjelmakoodia on mahollista testata, että ledi-vastus toimii siten, että negatiivinen johdin liitetään suoraan maa-pinniin GND kuvan mukaisesti, jos ledi ei pala, on jokin mennyt varmasti pieleen eikä ole syytä jatkaa pidemmälle! GND-pinni löytyy nyt alemmalta riviltä, kolmas oikeasta reunasta lukien.

Nyt irroitetaan miinusjohto GND-pinnistä ja liitetään se GPIO:ään, joka löytyy ylemmältä riviltä neljäntenä oikeasta reunasta lukien. Enempää ei pinnien kanssa hääräillä, vaan palataan etäyhteyteen ja avataan Python kirjoittamalla komentoriville:

$ sudo python

Nyt ollaan Python ohjelman sisällä. Seuraavat komennot ovat siis pythonin komentoja, eivät raspberry käyttöjärjestelmän. Ensin meidän täytyy komennolla käskeä Python käyttämään ladattua GPIO-kirjastoa, ilman kirjastoa pinnien käyttö ei tule onnistumaan ilman, että kirjaston sisältämät komennot ohjelmoidaan itse! Eli kutsutaan ensin GPIO:n käyttöön vaadittu kirjasto:

>>> import RPi.GPIO as GPIO

Seuraa komento ottaa pinnin 7 käyttöön (huomaamme myös että ledi syttyy jo tässä vaiheessa palamaan!):

>>> GPIO.setup(7, GPIO.OUT)

 Ledille voidaan käyttää kahta komentoa:

>>> GPIO.output(7, False)

>>> GPIO.output(7, True)

Parametreilla True ja False voidaan kontrolloida pinnin 7 jännitetasoa. Kun jännitetaso on False, on jännite arvossa LOW eli 0V kun taas jännitetason ollessa True, on jännite arvossa HIGH eli 3.3V.

Mitä eroa näillä sitten on? Muistetaan, että alussa kytkime ledin plusjohtimen suoraan vakiojännitteeseen 3.3V. Tällöin kun pinnin 7 jännite ohjataan LOW, saadaan led-vastuksen yli haluttu kolmen voltin jännite ja ledi palaa. Kun pinnin 7 jännite asetetaan HIGH, on sekä plussan että miinuksen puolella 3.3V, jolloin ledi-vastuksen yli ei ole jännite-eroa ja ledi ei pala. Itse asiassa komento >>> GPIO.setup(7, GPIO.OUT) oletusarvoisesti asettaa jännitteen arvoon LOW.

Voimme kokeilla asiaa myös toisin päin. Eli kytketään ledin miinusjohdin GND-pinniin, eli alarivillä, kolmas oikealta ja plusjohdin pinniin 11, joka on ylemmällä rivillä kuudes oikealta.

Käsketään pinni käyttöön komennolla (nyt valo ei sytykään):

>>> GPIO.setup(11, GPIO.OUT)

Ja sytytetään valo komennolla:

>>> GPIO.output(11, True)

Ja sammutetaan:

>>> GPIO.output(11, False)

Nyt tilanne jännitteiden suhteen oli siis päin vastainen. Oletusarvolla led-vastuksen molemmat johtimet olivat 0 voltissa, mutta parametrilla True saatiin jännitteen arvoksi 3.3V pinnissä 11, jossa plusjohdin on tässä tapauksessa kiinni, ledi-vastuksen yli muodostui 3.3V jännite ja ledi syttyi palamaan. Parametrilla False, saatiin jännite taas palaamaan arvoon 0V ja ledi sammumaan.

Ennen Pythonin sulkemista on suljettava kaikki käyttöön otetut pinnit:

>>> GPIO.setup(11, GPIO.IN)

>>> GPIO.setup(7, GPIO.IN)

Näin pinnit asettuvat normaaliin tilaansa. Muussa tapauksessa ledi voi esimerkiksi jäädä palamaan vaikka suljetkin Pythonin. Joskus se voi ollakin tarkoituksen mukaista, mutta ei tässä tapauksessa. Lopuksi Python suljetaan komennolla:

>>> exit()

Tässä kaikki tältä erää. Seuraavalla kerralla kirjoitetaan Python-ohjelma tiedostoon ja yritetään saada aikaan jotakin astetta vaikeampaa.

Käyttöjärjestelmä

Seuraavaksiu yritän muistella käyttöjärjestelmän asennusta. Itse tein tämän jo kolmisen viikkoa sitten, joten kaikki ei välttämättä ole aivan tarkkaan muistissa. Joka tapauksessa tämä ei ole kovin hankalaa.

Ensiksi tarvitaan vähintään se 2 Gb SD-muistikortti. Itse päädyin 16GB SDHC class10 -korttiin, jossa lukunopeus on 90Mbit/s ja kirjoitusnopeus 40Mbit/s. Nopeus ja koko eivät ole maailman tärkein asia, mutta päädyin ratkaisuun, jossa koko ja nopeus eivät ole hidastavia tai rajoittavia tekijöitä.

Myynnissä on myös muistikortteja, joihin käyttöjärjestelmä on esiasennettu, mutta muistikorteissa on enemmän valinnan varaa ja mahdollisuus säästää euroja, kun työn tekee itse. Työhän tarvitaan tietokone, jossa on muistikortinlukija sekä ohjelma, jolla voidaan tehdä käynnistyslevyjä myös USB-muistille. Valmistaja suosittelee käyttämään Win32 Disk Imager, itse päädyin käyttämään PowerISOa, koska se oli koneessani jo valmiiksi. Tarkemmin en ala kuvailemaan, kuinka levynkuva poltetaan muistikortille. Ohjeet siihen löytyvät Rasperry PIn kotisivuilta Quick Start Quide -osiosta. Tärkeää on vain ymmärtää, että järjestelmä ei toimi, jos vain kopioi levynkuvatiedoston muistikortille.

Käyttöjärjestelmä kannattaa ladata suoraan Raspberry PIn kotisivuilta download-lehdeltä. Jokin muukin linux-läyttöjärjestelmä saattaa toimia osittain Raspberry PIssä, mutta niistä ei ole aina takeita, joten suosittelen kallistumaan siihen, mitä valmistaja tarjoaa. Ehdottomia etuja tässä valinnassa on, että käyttäjärjestelmään on mukaan asennettu tarpeellisia Python-kirjastoja, joita tarvitaan ohjelmallisessa elektroniikan ohjauksessa sekä muita hyösyllisiä ohjelmia jne.

Kun levynkuja on onnistuneesti kirjoitettu muistikortille on aika käynnistää Raspberry PI ensimmäistä kertaa. Tarvitset siihen näytön ja näppimistön. Hiirellä ja verkkosovittimella ei ole tässä vaiheessa virkaa. Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä tehdään nimittäin järjestelmän asetukset. Joista tärkein on oikean kielen valinta. Ensimmäisellä kertaa tämä jäi minulta tekemättä ja työskentely englanninkielisellä näppäimistöllä oli haastavaa sillä osa merkeistä sijaitsi aivan muualla kuin olemme Suomessa tottuneet. Jostain syystä en myöskään löytänyt ohjetta, kuin kieliasetuksia muutetaan jälkeen päin, joten se on syytä hoitaa jo asennusvaiheessa.

http://www.raspberrypi.org/phpBB3/viewtopic.php?t=4751

Raspberry PIssä ei ole erillistä virtapainiketta, vaan kone käynnistyy kun kytket siihen tehonlähteen. Ensimmäisellä käynnistyskerralla mustalla ruudulla vilisee ensin valkoista tekstiä, kunnes käynnistys pääsee vaiheeseen, joka näkyy yllä olevassa kuvassa.

Itse toteutin viisi seuraavaa vaihetta:

1. expand_rootfs, joka siis ottaa koko SD-levyn Raspberry PIn käyttöön. Levynkuvaa kirjoittaessa käyttöön tulee vain osa, ainakin yli 2 Gb -muistikorteilla.

2. configure_keyboard, tämän avulla saat näppäimistöstä suomenkielisen, kun vain valitsen aina joka kohdassa sen vaihtoehdon FI. Merkistökoodauksia taisi olla useampia, joista kannattaa muistaakseni valita ISO 8859-1.

3. change_pass, on erittäin suositeltavaa, varsinkin mikäli kytket järjestelmäsi verkkoon ja vieläkin suositeltavampaa, mikä otat SSH-etäyhteyden käyttöön. Oletusarvoisestihan käyttäjätunnus on pi ja salasana raspberry, mikäli et muuta salasanaa, on jollekin enemmän kuin helppoa murtautua järjestelmääsi.

4. ssh, ota SSH-etäyhteys käyttöön (enable), jotta voit käyttää Raspberry PItäsi siltä tietokoneelta, jolla yleensäkin työskentelet. Etäyhteys saattaa aluksi tuntua oudolta ja hankalalta, varsinkin kun komennot syötetään kirjoittamalla eikä käytetä windows-tyyppistä työympäristöä.

5. boot_behaviour, tästä voit valita, ajaako Raspberry PIsi graafisen käyttöliittymän käynnistyksen yhteydessä vai ei. Itse valistin, että ei, koska se on käyttötarkoituksessani vähän turha. Lisäksi graafisen käyttöliittymän saa käynnistettyä komentoriviltä niin haluttaessa.

Näiden vaiheiden jälkeen valitaan <Finish> ja annetaan järjestelmän käynnistyä uudelleen.

---

Odota, että järjestelmä käynnistyy ja kirjaudu sisään. Kirjoita käyttäjätunnus pi ja salasanasi. Huomioi, että salasanasi ei näy tekstirivillä edes tähtinä, vaan luota siihen, että kirjoiti oikein!

Tässä vaiheessa on hyvä myös olla sekä hiiri, että verkkosovitin kytketty Raspberry PIhin, joko ethernet-johto tai langaton sovitin. Kun olet kirjautunut sisään, käynnistä graafinen työympäristö kirjoittamalla komentoriville startx ja paina enter. Tätä vaihetta et tarvitse, mikä valitsit boot_behaviouriksi graafisen työympäristön.

Odota, että työpöytä käynnistyy. Avaa ohjelma WiFi Config, mikäli käytät langatonta verkkoa, valitse scan ja odota, että langaton verkkosi tulee näkyviin. Kaksoisklikkaa verkkoa ja syötä verkon asetukset ja valitse add. Nyt Raspberryn pitäisi yhdistyä verkkoon. Odota, että IP-kenttään tulee IP osoite ja kopioi se muistiin esimerkiksi paperille. Tarvitset sitä etäyhteyttä varten.

Nyt voit jättää Raspberry PIn ja siihen kytketyt hiiret ja näppäimet rauhaan. Voit jopa irroittaa näyttölaitteen, näppäimistön ja hiiren. Riittää kun pidät sekä teholähteen, että verkon kytkettynä. Loppu hoidetaan etäyhteydellä. Mikäli käytössäsi on windows-kone, suosittelen käyttämään Putty-ohjelmaa. Putty ei tarvitse erillistä asentamista. Lataa putty tietokoneelle haluamaasi kansioon ja käynnistä Putty.

Yksinkertaisimmillaan etäyhteys toimii siten, että kohtaan Host name (or IP address) kirjoitetaan äsken ylös ottamasi Raspberry PIn IP-osoite. Tarksita, että valintapallo on kohdassa SSH ja klikkaa Open. Puttyn configuration-ikkuna sulkeutuu ja tilalle aukeaa etäyhteysikkuna. Etäyhteydessä työskennellään komentorivillä. Nyt Raspberry PIhin on kirjauduttava sisään samalla tapaa kuin ennenkin. Käyttäjätynnyt pi ja salasana kuten se on määritetty.

Ensimmäinen harjoitus, joka etäyhteydellä on hyvä tehdä, on FTP:N asentaminen. FTP on kätevä tapa siirtää tiedostoja oman työkoneesi ja Raspberry PIn välillä.

Kirjoita komentoriville seuraava komento:

sudo apt-get install proftpd

sudo-komento tarkoittaa, että otat komennossasi käyttöön pääkäyttäjän oikeudet, mikä on välttämätöntä kun haluat asentaa jotakin. apt-get ja  install -komennot tarkoittavat, että aiotaan asentaa jotakin ja proftpd on tässä tapauksessa asennettavan ohjelman nimi. Käyttöjärjestelmä osaa nyt itse hakea oikeat paketit ja aloittaa asennuksen. Asennus kysyy ensimmäiseksi millä toimintamuodolla ohjelmaa halutaan ajaa. Valinnalla ei sinänsä ole suurta merkitystä, mutta itse valitsin stand alone. Ja näin FTP-ohjelma on asennettu Raspberry PIhin.

Yksinkertaisimmillaan FTP:tä pääsee esimerkiksi windows 7:ssä käyttämään siten, että avaa resurssien hallinta ja kirjoita osoiteriville ftp://192.168.100.47 tietenkin IP-osoitteeksi oman Raspberry PIn IP-osoite. Tällöin ikkunaan aukeaa näkymä, mitä tiedostoja Raspberrysi sisältää. Parempaa tiedostojensiirtoa ja käsittelyä varten kannattaa asentaa jokin toinen FTP-ohjelma. Itse päädyin valitsemaan FlashFSP:n. Tässä helpotuksena on se, että työskennellessä saa sekä kotikansion, että etäkansion samaan näkymään auki. Paina F8 pikayhdistämistä varten. Kirjoita IP-kenttään oikea IP-osoite, käyttäjätunnuksesi pi ja salasana kenttään salasana.

Nyt on käytännössä asennettu kaikki, mitä ainakin omaan tarkoitukseeni tarvitsen. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä ensimmäinen koe, eli ledivalon sytytys ja sammutus, josta sitten seuraavassa blogimerkinnässä.

Alkuun pääseminen

Sain vihdoinkin kaipaamani kipinän aloittaa elektroniikkaharrastuksen. Täytyi vain odottaa, että palaset loksahtivat kohdalleen. Tällä kertaa tärkein pala oli mielenkiinnon herättänyt kehitysympäristö, maailman maineeseen kohonnut Raspberry Pi - luottokortin kokoinen tietokone. Erityisen tästä tietokoneesta tekee sen, että se on suunniteltu elektroniikan liittämistä varten. Tätä elektroniikkaa on siten tarkoitus ohjata tietokoneen kautta, omalla ohjelmakoodilla. Toisin sanoen Raspberry PI yhdistää elektroniikan ja ohjelmoinnin toisiinsa helposti lähestyttävällä tavalla.

Päädyin pitämään blogia omasta kokeilustani kahdesta syystä. Blogi on tietyssä mielessä hyvä tapa tehdä muistiinpanoja, mitä tuli tehtyä. Toisaalta pyrin myös tarjoamaan muille aiheesta kiinnostuneille riittävät eväät lähteä mukaan ohjelmoinnin ja elektroniikan mielenkiintoiseen maailmaan - erityisesti niille, joiden lähtötaso on lähellä nollaa.

Tavallani olen itsekin vasta-alkajana liikkeellä. Vaikka PI:n käyttöjärjestelmänä linux on tuttu, pari ohjelmoinnin peruskurssia on takana ja elektroniikan sekä digitaalitekniikan peruskurssit on käyty, luonnehtisin tietopohjaani vielä varsin yleissivistäväksi. Käytännön tasolla osaamiseni on projektin alkaessa heikko. Lisähaasteena on, että Raspberry PI on suunniteltu ensisijaisesti käytettäväksi Python-ohjelmointikielellä, joka on minulle käytännössä täysin vieras. Olisin kokenut C-kielen mielenkiintoisemmaksi, mutta alkuunpääsykynnys olisi sen kanssa nyt liian suuri. Python on helpohko kieli ja Internet on täynnä valmiita ohjelmakoodeja ja projekteja, joten Pythonilla on hyvä aloittaa.

----

Mistä sitten aloittaa:

- Ensinnäkin on ostettava Raspberry PI -tietokone. Markkinoilla on kaksi mallia, joiden ero on lähinnä muistin määrässä. Itse hankin suuremmalla muistilla varustetun koneen.

- Toiseksi tarvitaan teholähde. Virransyöttö tapahtuu microUSB:tä pitkin, joten mikä tahansa laturi, jonka teho on vähintään 0.9 A riittää hyvin. Itse hankin 2.1 ampeerin laturin, jotta virta riittää myös elektroniikkaa varten. Toisaalta virran syöttö yleensä onnistuu myös pöytäkoneen tai kannettavan USB-portista.

- SD tai SDHC -muistikortti tarvitaan käyttöjärjestelmää varten. Kortin koon on oltava vähintään 2 gigaa ja ohjelmointikäyttöön se riittääkin, mutta kuvien ja multimedian yms varalta itse ostin 16 gigan kortin mahdollisimman suurilla siirtonopeuksilla pitääkseni järjestelmän nopeana.

- Lisäksi asennusvaiheessa tarvitaan näyttö, ja näppäimistö. Hiirestäkin voi olla iloa. Omassa kokeilussani totesin, että langaton hiiri ja näppäimistö pätkivät niin pahasti, etten edes onnistunut kirjautumaan käyttöjärjestelmän sisälle. Asennuksen jälkeen hiiri, näyttö ja näppäimistö ovat lähinnä vain extraa, eikä niitä välttämättä tarvita, vaan Raspberry PI:tä kannattaa kontrolloida etäyhteytenä toiselta tietokoneelta. Tällöin ostamisen sijaan näytön, näppäimistön ja hiiten voi vaikka lainata tuttavalta ostamisen sijaan.

- Etäkäyttöä varten tarvitsee toki verkkoyhteyden. Se onnistuu joko ethernet kaapelilla suoraan PI:n kylkeen tai langattoman verkon sovittimella. Yhteensopivia sovittimia myydään yleensä samassa paikassa kuin PI:täkin. Hinta on jotakin 10-15 euron luokkaa.

- Erilaisia koteloita ja lisälaitteita ja yhteensopivia elektorniikan piirikortteja on myytävänä Suomessakin kohtuullisesti, mutta käytön kannalta mikään niistä ei ole välttämätöntä.

--

- Elektroniikasta alkuun pääsyyn riittää pari johdinta, ledi ja siihen mitoitettu vastus. Näitä kaikkia saa elektroniikan komponentteja myyvistä liikkeistä. Johtimien toisessa päässä on hyvä olla 0.7 mm kantikkaaseen tuumarasterin pinniin sopiva naarasliitin.

- Itselleni tein kertahankintana kasan johtimia, ledejä, vastuksia, liittimiä ja koekytkentälevyn mahdollistaakseni monipuolisempien kokeilujen tekemisen ilman, että välissä tarvitsee käydä ostamassa lisää komponentteja. Alussa kaikki koekytkentäki tulevatkin olemaan erilaisia ledi-kokeita.

Näin ensimmäisessä blogimerkinnässä esiteltiin lähinnä laitteistoa ja tarvikkeita, mutta vielä ei varsinaisesti päästy käyttämään Raspberry PI:tä. Käyttöjärjestelmän asentaminen ja tärkeimpien asetusten tekeminen tulee olemaankin seuraavan blogimerkinnän aihe.