Ensiksi tarvitaan vähintään se 2 Gb SD-muistikortti. Itse päädyin 16GB SDHC class10 -korttiin, jossa lukunopeus on 90Mbit/s ja kirjoitusnopeus 40Mbit/s. Nopeus ja koko eivät ole maailman tärkein asia, mutta päädyin ratkaisuun, jossa koko ja nopeus eivät ole hidastavia tai rajoittavia tekijöitä.
Myynnissä on myös muistikortteja, joihin käyttöjärjestelmä on esiasennettu, mutta muistikorteissa on enemmän valinnan varaa ja mahdollisuus säästää euroja, kun työn tekee itse. Työhän tarvitaan tietokone, jossa on muistikortinlukija sekä ohjelma, jolla voidaan tehdä käynnistyslevyjä myös USB-muistille. Valmistaja suosittelee käyttämään Win32 Disk Imager, itse päädyin käyttämään PowerISOa, koska se oli koneessani jo valmiiksi. Tarkemmin en ala kuvailemaan, kuinka levynkuva poltetaan muistikortille. Ohjeet siihen löytyvät Rasperry PIn kotisivuilta Quick Start Quide -osiosta. Tärkeää on vain ymmärtää, että järjestelmä ei toimi, jos vain kopioi levynkuvatiedoston muistikortille.
Käyttöjärjestelmä kannattaa ladata suoraan Raspberry PIn kotisivuilta download-lehdeltä. Jokin muukin linux-läyttöjärjestelmä saattaa toimia osittain Raspberry PIssä, mutta niistä ei ole aina takeita, joten suosittelen kallistumaan siihen, mitä valmistaja tarjoaa. Ehdottomia etuja tässä valinnassa on, että käyttäjärjestelmään on mukaan asennettu tarpeellisia Python-kirjastoja, joita tarvitaan ohjelmallisessa elektroniikan ohjauksessa sekä muita hyösyllisiä ohjelmia jne.
Kun levynkuja on onnistuneesti kirjoitettu muistikortille on aika käynnistää Raspberry PI ensimmäistä kertaa. Tarvitset siihen näytön ja näppimistön. Hiirellä ja verkkosovittimella ei ole tässä vaiheessa virkaa. Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä tehdään nimittäin järjestelmän asetukset. Joista tärkein on oikean kielen valinta. Ensimmäisellä kertaa tämä jäi minulta tekemättä ja työskentely englanninkielisellä näppäimistöllä oli haastavaa sillä osa merkeistä sijaitsi aivan muualla kuin olemme Suomessa tottuneet. Jostain syystä en myöskään löytänyt ohjetta, kuin kieliasetuksia muutetaan jälkeen päin, joten se on syytä hoitaa jo asennusvaiheessa.
Raspberry PIssä ei ole erillistä virtapainiketta, vaan kone käynnistyy kun kytket siihen tehonlähteen. Ensimmäisellä käynnistyskerralla mustalla ruudulla vilisee ensin valkoista tekstiä, kunnes käynnistys pääsee vaiheeseen, joka näkyy yllä olevassa kuvassa.
Itse toteutin viisi seuraavaa vaihetta:
1. expand_rootfs, joka siis ottaa koko SD-levyn Raspberry PIn käyttöön. Levynkuvaa kirjoittaessa käyttöön tulee vain osa, ainakin yli 2 Gb -muistikorteilla.
2. configure_keyboard, tämän avulla saat näppäimistöstä suomenkielisen, kun vain valitsen aina joka kohdassa sen vaihtoehdon FI. Merkistökoodauksia taisi olla useampia, joista kannattaa muistaakseni valita ISO 8859-1.
3. change_pass, on erittäin suositeltavaa, varsinkin mikäli kytket järjestelmäsi verkkoon ja vieläkin suositeltavampaa, mikä otat SSH-etäyhteyden käyttöön. Oletusarvoisestihan käyttäjätunnus on pi ja salasana raspberry, mikäli et muuta salasanaa, on jollekin enemmän kuin helppoa murtautua järjestelmääsi.
4. ssh, ota SSH-etäyhteys käyttöön (enable), jotta voit käyttää Raspberry PItäsi siltä tietokoneelta, jolla yleensäkin työskentelet. Etäyhteys saattaa aluksi tuntua oudolta ja hankalalta, varsinkin kun komennot syötetään kirjoittamalla eikä käytetä windows-tyyppistä työympäristöä.
5. boot_behaviour, tästä voit valita, ajaako Raspberry PIsi graafisen käyttöliittymän käynnistyksen yhteydessä vai ei. Itse valistin, että ei, koska se on käyttötarkoituksessani vähän turha. Lisäksi graafisen käyttöliittymän saa käynnistettyä komentoriviltä niin haluttaessa.
Näiden vaiheiden jälkeen valitaan <Finish> ja annetaan järjestelmän käynnistyä uudelleen.
---
Odota, että järjestelmä käynnistyy ja kirjaudu sisään. Kirjoita käyttäjätunnus pi ja salasanasi. Huomioi, että salasanasi ei näy tekstirivillä edes tähtinä, vaan luota siihen, että kirjoiti oikein!
Tässä vaiheessa on hyvä myös olla sekä hiiri, että verkkosovitin kytketty Raspberry PIhin, joko ethernet-johto tai langaton sovitin. Kun olet kirjautunut sisään, käynnistä graafinen työympäristö kirjoittamalla komentoriville startx ja paina enter. Tätä vaihetta et tarvitse, mikä valitsit boot_behaviouriksi graafisen työympäristön.
Odota, että työpöytä käynnistyy. Avaa ohjelma WiFi Config, mikäli käytät langatonta verkkoa, valitse scan ja odota, että langaton verkkosi tulee näkyviin. Kaksoisklikkaa verkkoa ja syötä verkon asetukset ja valitse add. Nyt Raspberryn pitäisi yhdistyä verkkoon. Odota, että IP-kenttään tulee IP osoite ja kopioi se muistiin esimerkiksi paperille. Tarvitset sitä etäyhteyttä varten.
Nyt voit jättää Raspberry PIn ja siihen kytketyt hiiret ja näppäimet rauhaan. Voit jopa irroittaa näyttölaitteen, näppäimistön ja hiiren. Riittää kun pidät sekä teholähteen, että verkon kytkettynä. Loppu hoidetaan etäyhteydellä. Mikäli käytössäsi on windows-kone, suosittelen käyttämään Putty-ohjelmaa. Putty ei tarvitse erillistä asentamista. Lataa putty tietokoneelle haluamaasi kansioon ja käynnistä Putty.
Yksinkertaisimmillaan etäyhteys toimii siten, että kohtaan Host name (or IP address) kirjoitetaan äsken ylös ottamasi Raspberry PIn IP-osoite. Tarksita, että valintapallo on kohdassa SSH ja klikkaa Open. Puttyn configuration-ikkuna sulkeutuu ja tilalle aukeaa etäyhteysikkuna. Etäyhteydessä työskennellään komentorivillä. Nyt Raspberry PIhin on kirjauduttava sisään samalla tapaa kuin ennenkin. Käyttäjätynnyt pi ja salasana kuten se on määritetty.
Ensimmäinen harjoitus, joka etäyhteydellä on hyvä tehdä, on FTP:N asentaminen. FTP on kätevä tapa siirtää tiedostoja oman työkoneesi ja Raspberry PIn välillä.
Kirjoita komentoriville seuraava komento:
sudo apt-get install proftpd
sudo-komento tarkoittaa, että otat komennossasi käyttöön pääkäyttäjän oikeudet, mikä on välttämätöntä kun haluat asentaa jotakin. apt-get ja install -komennot tarkoittavat, että aiotaan asentaa jotakin ja proftpd on tässä tapauksessa asennettavan ohjelman nimi. Käyttöjärjestelmä osaa nyt itse hakea oikeat paketit ja aloittaa asennuksen. Asennus kysyy ensimmäiseksi millä toimintamuodolla ohjelmaa halutaan ajaa. Valinnalla ei sinänsä ole suurta merkitystä, mutta itse valitsin stand alone. Ja näin FTP-ohjelma on asennettu Raspberry PIhin.
Yksinkertaisimmillaan FTP:tä pääsee esimerkiksi windows 7:ssä käyttämään siten, että avaa resurssien hallinta ja kirjoita osoiteriville ftp://192.168.100.47 tietenkin IP-osoitteeksi oman Raspberry PIn IP-osoite. Tällöin ikkunaan aukeaa näkymä, mitä tiedostoja Raspberrysi sisältää. Parempaa tiedostojensiirtoa ja käsittelyä varten kannattaa asentaa jokin toinen FTP-ohjelma. Itse päädyin valitsemaan FlashFSP:n. Tässä helpotuksena on se, että työskennellessä saa sekä kotikansion, että etäkansion samaan näkymään auki. Paina F8 pikayhdistämistä varten. Kirjoita IP-kenttään oikea IP-osoite, käyttäjätunnuksesi pi ja salasana kenttään salasana.
Nyt on käytännössä asennettu kaikki, mitä ainakin omaan tarkoitukseeni tarvitsen. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä ensimmäinen koe, eli ledivalon sytytys ja sammutus, josta sitten seuraavassa blogimerkinnässä.
Tittanium.com - TITI NAP | TITI NAP
VastaaPoistaTITI NAP (TITI) TITI, a company specializing in the production titanium stud earrings and manufacture of head titanium ti s6 surgical, titanium dioxide structural, biodegradable, graphite, acrylic, properties of titanium aluminum titanium ore and