Alkuun pääseminen

Sain vihdoinkin kaipaamani kipinän aloittaa elektroniikkaharrastuksen. Täytyi vain odottaa, että palaset loksahtivat kohdalleen. Tällä kertaa tärkein pala oli mielenkiinnon herättänyt kehitysympäristö, maailman maineeseen kohonnut Raspberry Pi - luottokortin kokoinen tietokone. Erityisen tästä tietokoneesta tekee sen, että se on suunniteltu elektroniikan liittämistä varten. Tätä elektroniikkaa on siten tarkoitus ohjata tietokoneen kautta, omalla ohjelmakoodilla. Toisin sanoen Raspberry PI yhdistää elektroniikan ja ohjelmoinnin toisiinsa helposti lähestyttävällä tavalla.

Päädyin pitämään blogia omasta kokeilustani kahdesta syystä. Blogi on tietyssä mielessä hyvä tapa tehdä muistiinpanoja, mitä tuli tehtyä. Toisaalta pyrin myös tarjoamaan muille aiheesta kiinnostuneille riittävät eväät lähteä mukaan ohjelmoinnin ja elektroniikan mielenkiintoiseen maailmaan - erityisesti niille, joiden lähtötaso on lähellä nollaa.

Tavallani olen itsekin vasta-alkajana liikkeellä. Vaikka PI:n käyttöjärjestelmänä linux on tuttu, pari ohjelmoinnin peruskurssia on takana ja elektroniikan sekä digitaalitekniikan peruskurssit on käyty, luonnehtisin tietopohjaani vielä varsin yleissivistäväksi. Käytännön tasolla osaamiseni on projektin alkaessa heikko. Lisähaasteena on, että Raspberry PI on suunniteltu ensisijaisesti käytettäväksi Python-ohjelmointikielellä, joka on minulle käytännössä täysin vieras. Olisin kokenut C-kielen mielenkiintoisemmaksi, mutta alkuunpääsykynnys olisi sen kanssa nyt liian suuri. Python on helpohko kieli ja Internet on täynnä valmiita ohjelmakoodeja ja projekteja, joten Pythonilla on hyvä aloittaa.

----

Mistä sitten aloittaa:

- Ensinnäkin on ostettava Raspberry PI -tietokone. Markkinoilla on kaksi mallia, joiden ero on lähinnä muistin määrässä. Itse hankin suuremmalla muistilla varustetun koneen.

- Toiseksi tarvitaan teholähde. Virransyöttö tapahtuu microUSB:tä pitkin, joten mikä tahansa laturi, jonka teho on vähintään 0.9 A riittää hyvin. Itse hankin 2.1 ampeerin laturin, jotta virta riittää myös elektroniikkaa varten. Toisaalta virran syöttö yleensä onnistuu myös pöytäkoneen tai kannettavan USB-portista.

- SD tai SDHC -muistikortti tarvitaan käyttöjärjestelmää varten. Kortin koon on oltava vähintään 2 gigaa ja ohjelmointikäyttöön se riittääkin, mutta kuvien ja multimedian yms varalta itse ostin 16 gigan kortin mahdollisimman suurilla siirtonopeuksilla pitääkseni järjestelmän nopeana.

- Lisäksi asennusvaiheessa tarvitaan näyttö, ja näppäimistö. Hiirestäkin voi olla iloa. Omassa kokeilussani totesin, että langaton hiiri ja näppäimistö pätkivät niin pahasti, etten edes onnistunut kirjautumaan käyttöjärjestelmän sisälle. Asennuksen jälkeen hiiri, näyttö ja näppäimistö ovat lähinnä vain extraa, eikä niitä välttämättä tarvita, vaan Raspberry PI:tä kannattaa kontrolloida etäyhteytenä toiselta tietokoneelta. Tällöin ostamisen sijaan näytön, näppäimistön ja hiiten voi vaikka lainata tuttavalta ostamisen sijaan.

- Etäkäyttöä varten tarvitsee toki verkkoyhteyden. Se onnistuu joko ethernet kaapelilla suoraan PI:n kylkeen tai langattoman verkon sovittimella. Yhteensopivia sovittimia myydään yleensä samassa paikassa kuin PI:täkin. Hinta on jotakin 10-15 euron luokkaa.

- Erilaisia koteloita ja lisälaitteita ja yhteensopivia elektorniikan piirikortteja on myytävänä Suomessakin kohtuullisesti, mutta käytön kannalta mikään niistä ei ole välttämätöntä.

--

- Elektroniikasta alkuun pääsyyn riittää pari johdinta, ledi ja siihen mitoitettu vastus. Näitä kaikkia saa elektroniikan komponentteja myyvistä liikkeistä. Johtimien toisessa päässä on hyvä olla 0.7 mm kantikkaaseen tuumarasterin pinniin sopiva naarasliitin.

- Itselleni tein kertahankintana kasan johtimia, ledejä, vastuksia, liittimiä ja koekytkentälevyn mahdollistaakseni monipuolisempien kokeilujen tekemisen ilman, että välissä tarvitsee käydä ostamassa lisää komponentteja. Alussa kaikki koekytkentäki tulevatkin olemaan erilaisia ledi-kokeita.

Näin ensimmäisessä blogimerkinnässä esiteltiin lähinnä laitteistoa ja tarvikkeita, mutta vielä ei varsinaisesti päästy käyttämään Raspberry PI:tä. Käyttöjärjestelmän asentaminen ja tärkeimpien asetusten tekeminen tulee olemaankin seuraavan blogimerkinnän aihe.